Tälle sivulle on tarkoitus koota tietoa Luoteis-Koskenpään kylien asuttamisesta ja kehityksestä nykyaikaan, sekä kylien historiaan liittyvistä tapahtumista menneeltä ajalta.

Tehtävä on haasteellinen, koska kylähistoriasta ei tiettävästi ole olemassa mitään kirjallista tuotantoa, ja ainoat viittaukset löytynevätkin Jämsän historiaan liittyvien kirjojen sivuilta.

Mikäli sinulla on tietoa yksittäisistä kirjoista, tai yleensä kirjallisuudesta josta voisi olla apua tässä urakassa, niin kiitos jo etukäteen jos vihjaat siitä sivujen ylläpitäjälle. Myös suullinen tieto on tervetullutta, sillä todennäköistä on, että suurinta osaa tiedoista ei ole koskaan kirjattu kansiin, vaan se on kulkeutunut perimätietona sukupolvelta toiselle.

***

Koskenpään historia

Koskenpäällä on ollut asutusta jo kivikaudella. Koskenpäältä löydetyt kivikauden esineet ovat peräisin itäisestä kampakeraamisesta kulttuurista. Kaksi rautakautista irtolöytöä osoittavat asutuksen ilmeisesti jatkuneen pronssi- ja rautakauden yli historialliselle ajalle asti.

Asutustoiminnan perustana on ollut erätalous. Pysyvä asutus Jämsän seudulle on muodostunut ehkä 1000-luvun paikkeilla. Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat pääasiassa Kanta-Hämeestä. Nimistöstä voidaan päätellä, että Koskenpäällä on ollut asutustoimintaa jo ennen hämäläisten tuloa. Alueella on runsaasti lappalaisaiheisia ja Laatokan Karjalaan viittaavia nimiä.

Ensimmäinen asiakirjatieto on vuodelta 1464, jolloin Kavattilan Jöns Kawittula oli käräjillä lautamiehenä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Koskenpään alueella oli kuusi veroa maksavaa taloa, joista moni on olemassa tänäkin päivänä. Ruotsin suurvaltapolitiikka 1600-luvulla aiheutti sotaväenottoineen Koskenpäälläkin talojen autioitumista.

Isojako ja torppien perustaminen vilkastuttivat asutustoimintaa Jämsän kuntaan kuuluvalla Koskenpäällä niin, että vuonna 1860 taloja oli 46. Jämsän ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869, sen ajan määräysten mukaan eri tiloissa tytöille ja pojille. Koskenpäällystän isännät tekivät 1875 aloitteen kansakoulun saamiseksi alueelleen, mutta vasta vuonna 1878 kuntakokous myönsi varat yhden koulun perustamiseen, jossa syyskaudella opetettaisiin tyttöjä ja talvikaudella poikia. Teollistuminen alkoi 1900-luvun alussa ja ensimmäinen varsinainen teollisuuslaitos oli Koskenpään Tervatehdas Oy, joka perustettiin vuonna 1909. Tehtaan toiminta loppui 1950-luvun lopulla. Koskenpään Huopatehdas Oy aloitti toimintansa vuonna 1923. Sahloisten Kalliokoskeen rakennettiin voimalaitos 1940-luvulla.

Koskenpään kirkko vihittiin käyttöön 1902. Koskenpään seurakuntasta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1925 ja 1.1.1926 Koskenpää aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana. Vuoden 1969 alusta Koskenpää liittyi Jämsänkosken kuntaan (Kaupunki vuodesta 1986). Vuoden 2009 alusta Jämsänkosken kaupunki liittyi yhteen Jämsän kaupungin kanssa.

Lähde Olavi Horsma-aho, Koskenpää Kivikaudelta Kaupunkiaikaan

 

Porkkakylät 

*Päivitetään

Havunkylä

 *Päivitetään

Siniänvirta 

*Päivitetään

Riihijärvi

*Päivitetään